Uutiset
03.01.2012: Verohallinnon ohjeita ja uutta oikeuskäytäntöä
Veronumero lähetetään verokortin yhteydessä kaikille suomalaisille
Veronumero otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Veronumero lähetetään verokortin yhteydessä kaikille suomalaisille. Ulkomainen työntekijä saa veronumeron samassa yhteydessä hakiessaan henkilötunnusta verotoimistosta. Veronumero ei sisällä syntymäaikaa tai henkilötunnusta.
Rakennusalan työntekijät kirjataan Verohallinnon ylläpitämään julkiseen rakennusalan veronumerorekisteriin. Rakennustyömaalla työskenteleville henkilöille pakollisessa kuvallisessa tunnistekortissa tulee nykyisin edellyttämien tietojen lisäksi Verohallinnon antama veronumero.
Lisäksi henkilötunnisteen käytön valvontavastuuta laajennetaan koskemaan rakennuttajan lisäksi myös päätoteuttajaa ja omien työntekijöidensä osalta työnantajaa.
Rakennusalan veronumerorekisterin myötä seurataan rakennusalan työntekijöiden verosäännösten noudattamista entistä tarkemmin.
Verohallitus antaa tarkempaa ohjeistusta veronumeroon liittyvistä asioista loppuvuodesta 2011.
Palkkiot hallintoelimen jäsenyydestä
Verohallinto on julkaissut uuden ohjeen hallintoelimen jäsenten ja toimitusjohtajan palkkioiden verotuksesta (Dnro:563/32/2011)
Hallituksen jäsenen palkkio
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun 2011:31 perusteella hallituksen jäsenen tehtävästä korvaus katsotaan aina kokonaisuudessaan hallituksen jäsenen palkaksi riippumatta siitä, kenelle korvaus maksetaan. Näin ollen esimerkiksi hallituksen jäsenen työnantajalle tai hallituksen jäsenen omistamalle yhtiölle maksettu korvaus on aina hallituksen jäsenen veronalaista palkkatuloa.
Hallituksen jäsenyydestä maksettu korvaus on hallitukseen nimetyn henkilön palkkaa riippumatta siitä, onko se osa kokonaistoimeksiannosta maksettua korvausta. Hallituksen jäsenyyden ajallinen kesto tai jäsenen valinnan tarkoitus ei muuta korvauksen luonnetta palkasta muuksi suoritukseksi eikä muun henkilön kuin hallitukseen nimetyn luonnollisen henkilön tuloksi. Korvaus on hallitukseen nimetyn henkilön palkkaa, vaikka kyseessä on lyhytaikainen konsultointitoimeksianto, josta maksetaan korvaus tämän omistamalle osakeyhtiölle.
Hallituksen jäsenyys saattaa liittyä konsultointia koskevaan kokonaistoimeksiantoon. Hallituksen jäsenen palkaksi katsotaan tällaisessa tilanteessa vähintään se osa toimeksiannosta maksetusta kokonaispalkkiosta, joka perustuu hallitustyöskentelyyn. Se osa palkkiosta, joka on korvausta muusta kuin hallitustyöskentelystä, on tilanteesta riippuen joko palkkaa tai työkorvausta. Samaa sovelletaan toimitusjohtajan palkkioon, jollei sitä katsota erityisestä syystä konsulttiyhtiön tuloksi
Toimitusjohtajan palkkio
Toimitusjohtajan palkkiosta on ennakkoperintälaissa säädetty samalla tavoin kuin hallituksen jäsenen palkkiosta. Ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan palkkana pidetään myös toimitusjohtajan palkkiota.
Aiemmassa oikeus- ja verotuskäytännössä on hyväksytty se, että toimitusjohtajan tehtävistä maksettu korvaus voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä poikkeuksellisesti maksaa toimitusjohtajan työnantajalle tai toimitusjohtajan omistamalle yhtiölle. Edellytyksenä tälle on ollut se, että kyseessä on tilapäinen järjestely, jolle on ollut erityinen syy. Lisäksi on edellytetty, että toimitusjohtajalla on ollut tänä aikana sellaisia tehtäviä, jotka edellyttävät ulkopuolisen konsulttiyhtiön tarjoamaa erityisosaamista.
Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa 2011:31 ei ollut kyse toimitusjohtajan palkkion verotuksesta, joten edellä mainittu huomioon ottaen voidaan katsoa, että ratkaisun mukaista kantaa ei sovelleta toimitusjohtajan palkkioon. Verohallinnon käsityksen mukaan korvaus toimitusjohtajan tehtävien hoitamisesta voidaan siten jatkossakin katsoa poikkeuksellisesti toimitusjohtajan työnantajan tai toimitusjohtajan omistaman yhtiön tuloksi ainakin silloin, kun korvaus on maksettu yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerauksen ajalta.
Uutta oikeuskäytäntöä
Osakkeiden kurssilasku ja osakepalkkion arvostamisajankohta verotuksessa
Henkilö oli työskennellyt julkisesti noteeratun Oyj:n palveluksessa. Hän oli ollut osallisena yhtiön osakepalkkiojärjestelmissä, joissa palkkioiden maksaminen oli perustunut taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Henkilölle oli maksettu osakepalkkiojärjestelmien mukaisia palkkioita vuosina 2006 ja 2007. Palkkioihin oli sisältynyt sekä yhtiön osakkeita että rahaa.
Saatuihin osakkeisiin oli liittynyt luovutusrajoitus, jonka mukaan osakkeita ei saanut luovuttaa kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä, jollei yhtiön hallitus antanut lupaa osakkeiden luovuttamiseen aikaisemmin. Osakkeiden osakekurssi oli laskenut huomattavasti ennen luovutusrajoitusten päättymistä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tuloverolain 66 §:n 3 momentin mukaisesta osakkeiden saamishetken arvostamisajankohdasta ja niiden arvostamisesta tuon hetken käypään arvoon ei ollut perusteita poiketa luovutusrajoitusten ja osakkeiden kurssilaskun johdosta (KHO 9.11.2011 T:3256 eli vuosikirjassa KHO:2011:91)
Takaisin